Olen saavuttanut optimaalisen unirytmin. Menen nukkuumaan klo 23 ja herään ilman kelloa 05. Iltapäivällä nukun reilun tunnin pituiset päikkärit.
Aamu on aika zen ja viipyilevä. Voi tehdä rauhassa aamutoimet ja syödä aamupalaa. Toisaalta myös töiden teko onnistuu. Virkeänä on helppo keskittyä ja saa ainakin tehdä hommia rauhassa.
Harmi vaan että en usko tämän rytmin säilyvän kovin pitkään.. Ehkäpä minun pitäisikin yrittää opettaa kroppani tähän rytmiin?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti