Törmäsin joku aika sitten 4chanista [UD] lähtöisin olevaan ohjeeseen:
How to not fail at life
Eriksonin viitekehyksellä tulkittuna ohje on kertomus anonyymille [UD] siitä kuinka siirtyä eristäytymisestä läheisyyteen ja lamaannuksesta sosiaaliseen tuottavuuteen.
lauantai 9. helmikuuta 2008
lauantai 2. helmikuuta 2008
Viitekehys
Ajattelin lisätä historiaprojektiini uuden alakohdan viitekehyksistä jota olen käyttänyt elämän hahmottamiseen.
Viitekehyksistä olisi hauska keskustella leikkimielisesti muiden analyyttiseen ajatteluun taipuivaisten ystävien kanssa. Akateemiseen tapaan voisi vaikka keskustella siitä kuinka joku kehys on hyvä ja toinen aivan triviaali. Tai jos joku kysyy "mitä kuuluu?" niin ensin kannattaisi yksilöidä viitekehys ja vasta sitten vastata.
Tässä blogissa viitatut kehykset
- Eriksonin psykososiaalinen kehitys [wikipedia] [postaus]
- Csikszentmihalyi:n Flow [wikipedia] [postaus]
- Pareton periaate [wikipedia] [postaus]
- Intuitiivinen päätöksenteko [lyhyesti, pitkästi] [postaus]
Omat kehysmäiset viritelmät:
- Henkinen ruokakunta [postaus]
- Neutralointimaksu [postaus]
- Historiaprojekti [postaus]
Viitekehyksistä olisi hauska keskustella leikkimielisesti muiden analyyttiseen ajatteluun taipuivaisten ystävien kanssa. Akateemiseen tapaan voisi vaikka keskustella siitä kuinka joku kehys on hyvä ja toinen aivan triviaali. Tai jos joku kysyy "mitä kuuluu?" niin ensin kannattaisi yksilöidä viitekehys ja vasta sitten vastata.
Tässä blogissa viitatut kehykset
- Eriksonin psykososiaalinen kehitys [wikipedia] [postaus]
- Csikszentmihalyi:n Flow [wikipedia] [postaus]
- Pareton periaate [wikipedia] [postaus]
- Intuitiivinen päätöksenteko [lyhyesti, pitkästi] [postaus]
Omat kehysmäiset viritelmät:
- Henkinen ruokakunta [postaus]
- Neutralointimaksu [postaus]
- Historiaprojekti [postaus]
lauantai 12. tammikuuta 2008
Tarkoitus
Eriksonin teoria psykososiaalisen kehityksen vaiheista tarjoaa tulkinnan tarkoituksen tunteesta elämän eri vaiheissa.
Elämässä on teorian mukaan 8 vaihetta. Identiteetti sun muut rakennetaan 6 ensimmäisessä vaiheessa. Kaksi viimeistä vaihetta ovat aikuisuus ja vanhuus. Teorian dualistisen luonteen mukaan nämä kaksi viimeistä jakautuvat hyvään ja pahaan seuraavasti:
Vanhuudesta: A person who can look back on good times with gladness, on hard times with self-respect, and on mistakes and regrets with forgiveness, will find a new sense of integrity and a readiness for whatever life or death may bring. A person caught up in old sadness, unable to forgive themselves or others for perceived wrongs, and dissatisfied with the life they've led, will easily drift into depression and despair.
Pääpiirteittäin ajattelen että Eriksonin kehyksessä on paljon järkeä. Minusta onnellinen vanhuus Eriksonin kuvaamassa merkityksessä on aika hyvä päämäärä. Mutta rakentuuko tämä vain sosiaalisen tuottavuuden kautta niinkuin Erikson asian näkee?
Ehkäpä hahmottelen Eriksonin teoriasta oman 7 vaiheisen version jossa identiteetin rakentaminen johtaa suoraan eheään minuuteen.
[Erikson's stages of psychosocial development]
Elämässä on teorian mukaan 8 vaihetta. Identiteetti sun muut rakennetaan 6 ensimmäisessä vaiheessa. Kaksi viimeistä vaihetta ovat aikuisuus ja vanhuus. Teorian dualistisen luonteen mukaan nämä kaksi viimeistä jakautuvat hyvään ja pahaan seuraavasti:
- Adulthood: generativity <-> stagnation
- Late adulthood: integrity <-> despair
Vanhuudesta: A person who can look back on good times with gladness, on hard times with self-respect, and on mistakes and regrets with forgiveness, will find a new sense of integrity and a readiness for whatever life or death may bring. A person caught up in old sadness, unable to forgive themselves or others for perceived wrongs, and dissatisfied with the life they've led, will easily drift into depression and despair.
Pääpiirteittäin ajattelen että Eriksonin kehyksessä on paljon järkeä. Minusta onnellinen vanhuus Eriksonin kuvaamassa merkityksessä on aika hyvä päämäärä. Mutta rakentuuko tämä vain sosiaalisen tuottavuuden kautta niinkuin Erikson asian näkee?
Ehkäpä hahmottelen Eriksonin teoriasta oman 7 vaiheisen version jossa identiteetin rakentaminen johtaa suoraan eheään minuuteen.
[Erikson's stages of psychosocial development]
keskiviikko 14. marraskuuta 2007
maanantai 12. marraskuuta 2007
Mieli
Mieli on hankala yhteistyökumppani. Päivää paistatellessa on hetken onnellinen mutta kohta pitää tehdä jotain muuta. Mieli vaatii jatkuvasti uutta viihdettä. Samalla mieli on kuitenkin laiska. Jos joskus pitäisi jotain tehdä niin mieltä ei huvita.
Yksi modernin ihmisen ongelma on kuinka pelata mielen hankaluuden kanssa. Johanna [myspace] puhui häpeänpelosta joka iskee esityksen lähestyessä. Silloin ei mieleltä kysytä (mielipidettä?) vaan keskitytään työskentelemään.
Yleisemmin mielen alkukantaiset vastalauseet voi hiljentää jollain omaksutulla säännöstöllä, vaikkapa säädyllisyydellä tai yhteiskunnan säätämillä laeilla.
Itselleni tärkeimmät työkalut ovat deadline ja aiemmin mainittu flow [postaus]. Kyseessä on tavallaan silmänkääntötemppu jolla mieli huijataan innostumaan asiasta jota se muuten välttelisi.
Gradu on erityisen haasteellinen tapaus koska sen tekemiselle ei ole todellista deadlinea. En myöskään ole vielä löytänyt toimivaa flow-prosessia gradun tekoon. Nyt ratkaisunani on gradun työstäminen erilaisissa kulkuneuvoissa tai jotain muuta asiaa odotellessa. Lentokoneessa ei edes netti toimi ja junassakin vain huonosti.
Tietysti voisin suoraviivaisesti laittaa itseni tekemään gradua, mutta se tuntuisi jotenkin tappiolta. Minusta itsensä voittaminen on tässä sitä ettei gradun valmistuttua oikein edes tajua sitä tehneensä.
Yksi modernin ihmisen ongelma on kuinka pelata mielen hankaluuden kanssa. Johanna [myspace] puhui häpeänpelosta joka iskee esityksen lähestyessä. Silloin ei mieleltä kysytä (mielipidettä?) vaan keskitytään työskentelemään.
Yleisemmin mielen alkukantaiset vastalauseet voi hiljentää jollain omaksutulla säännöstöllä, vaikkapa säädyllisyydellä tai yhteiskunnan säätämillä laeilla.
Itselleni tärkeimmät työkalut ovat deadline ja aiemmin mainittu flow [postaus]. Kyseessä on tavallaan silmänkääntötemppu jolla mieli huijataan innostumaan asiasta jota se muuten välttelisi.
Gradu on erityisen haasteellinen tapaus koska sen tekemiselle ei ole todellista deadlinea. En myöskään ole vielä löytänyt toimivaa flow-prosessia gradun tekoon. Nyt ratkaisunani on gradun työstäminen erilaisissa kulkuneuvoissa tai jotain muuta asiaa odotellessa. Lentokoneessa ei edes netti toimi ja junassakin vain huonosti.
Tietysti voisin suoraviivaisesti laittaa itseni tekemään gradua, mutta se tuntuisi jotenkin tappiolta. Minusta itsensä voittaminen on tässä sitä ettei gradun valmistuttua oikein edes tajua sitä tehneensä.
lauantai 27. lokakuuta 2007
Hankala tiede
Richard Lynn ja Tatu Vanhanen julkaisivat tutkimuksen "IQ and Global Inequality" vuonna 2006. Tutkimuksessa esitettiin uusi mittari "Quality of Human Conditions" (QHC) joka koostuu BKTstä (ppp), lukutaidosta, koulutuksesta, odotetusta eliniästä ja demokratisaatiosta. [wikipedia]
Tutkimuksen varsinainen tulos oli että maan keskimääräinen älykkyysosamäärä korreloi hyvin QHC indeksin kanssa (0.80).
Metodologian ja esimerkiksi älykkyysosamäärän mittaamisen mielekkyyden voi kyseenalaistaa. Mutta tuskin mittausvirhe on selittävä tekijä edelliselle korrelaatiolle [Soininvaara]. Hankala mutta tieteen mittareilla perusteltu tulos synnyttää kiinnostavaa keskustelua tiedeyhteisössä [JP Roos].
Omaa maailmankuvaa vastaan olevaa tietoa on hankala arvioida rationaalisella prosessilla. Tiede on kivaa niin kauan kun tulokset ovat linjassa henkilökohtaisen ideologian kanssa.
Tutkimuksen varsinainen tulos oli että maan keskimääräinen älykkyysosamäärä korreloi hyvin QHC indeksin kanssa (0.80).
Metodologian ja esimerkiksi älykkyysosamäärän mittaamisen mielekkyyden voi kyseenalaistaa. Mutta tuskin mittausvirhe on selittävä tekijä edelliselle korrelaatiolle [Soininvaara]. Hankala mutta tieteen mittareilla perusteltu tulos synnyttää kiinnostavaa keskustelua tiedeyhteisössä [JP Roos].
Omaa maailmankuvaa vastaan olevaa tietoa on hankala arvioida rationaalisella prosessilla. Tiede on kivaa niin kauan kun tulokset ovat linjassa henkilökohtaisen ideologian kanssa.
maanantai 15. lokakuuta 2007
Pareto
Kauppakorkeakoulu on opettanut minulle Pareton periaatteen [wikipedia]: 80% tuloksesta syntyy 20% työllä. [aiempi postaus "Flow" tilasta]
Periaate soveltuu monenlaisiin tilanteisiin. Edellytyksenä on että pystyy poistamaan turhan hukkatyön ja keskittymään vain itse asiaan.
Oma lähtökohtani on yrittää tehdä elämässä asiat helposti. Tämä tarkoittaa Paretosta turhan säätämisen minimoimista ja tyytymistä pienellä työllä syntyvään lopputulokseen. Valitsen siis mieluummin 5 kappaletta 80% lopputuloksia kuin yhden 100% lopputuloksen.
Tyypillisesti 80% lopputulos on hyvinkin riittävä (kauppiksessa 80/100 on arvosanana "erinomainen"). Aina on mahdollisuus paneutua haluamaansa asiaan syvemmin, tehdä joku juttu 100% panoksella. Tärkeää on että nämä asiat saa valita vapaasti.
Periaate soveltuu monenlaisiin tilanteisiin. Edellytyksenä on että pystyy poistamaan turhan hukkatyön ja keskittymään vain itse asiaan.
Oma lähtökohtani on yrittää tehdä elämässä asiat helposti. Tämä tarkoittaa Paretosta turhan säätämisen minimoimista ja tyytymistä pienellä työllä syntyvään lopputulokseen. Valitsen siis mieluummin 5 kappaletta 80% lopputuloksia kuin yhden 100% lopputuloksen.
Tyypillisesti 80% lopputulos on hyvinkin riittävä (kauppiksessa 80/100 on arvosanana "erinomainen"). Aina on mahdollisuus paneutua haluamaansa asiaan syvemmin, tehdä joku juttu 100% panoksella. Tärkeää on että nämä asiat saa valita vapaasti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
